Kohti kisakauden avausta, Pirkkometsää

Edustusseuran valinta tapahtui reilu vuosi sitten sattumien kautta enkä ole valintaani katunut. Disc Golf Vikings on hyvä seura harrastaa ja kilpailla. Hassua on vain se, kun porukat aina kyselevät minulta Kivikon radan tilanteesta ja vaikka se seuran kotirata onkin, itse olen heittänyt siellä vain muutamia kierroksia. Ja nekin pääosin kisakierroksia.

Jälleen olemme Hollen kanssa menossa Kivikkoon kisaamaan, mutta tällä kertaa vain ns. Pirkkometsän valloitukseen. Kisa käsittää neljä kierrosta, joista jokainen koostuu 7 kierroksesta Pirkkometsän neljällä väylällä... pitkällä matematiikalla tuosta kertyy yhteensä 4x7x4 väylää = 112 väylää yhden päivän aikana. Matkana mitattuna yksi neljän väylän rundi on n. 550m riippuen kuinka hyvin väylällä pysyy eli siitä kertyy matkaa n. 16km. Ei paha? Katsotaanpa.

Sunnuntaiaamuna ajelimme bägeinemme Kivikkoon ja aloitimme ensimmäisen pelikirjatreenimme. Koska olemme nuo väylät heittäneet oikeastaan vain kisassa, on niihin jäänyt hyvin ohut kosketuspohja ja kun kysee kuitenkin on 50-66m pitkistä väylistä, olisi niissä se pirkotuskin mahdollista oikealla pelikirjalla ja avauksella. Kierroksia otimme tähän harjoitukseemme kahdeksan, eli hiukan enemmän kuin 1/4 tulevasta kisastamme. Tällä saisimme vähän tuntumaa siihen, miltä kisassa sitten alkaa tuntumaan. Loppuhan menee tahdonvoimalla.

Väylä #14 Par3 50m (ka 3.0)

Väyläkuvauksessa näyttää, että korille on kaksi vaihtoehtoista reittiä, mutta tiillä vaihtoehdot ovat vähissä. Olen seuramestaruuskisassa joutunut pelaamaan väylän vasemman kautta ja tällaiselle oikean käden rystyheittäjälle ilman vahvaa forea se on kyllä tuskaa ja tuurikauppaa. Siispä pelikirjaan merkintä hysseheitosta ja vähintäänkin kohtuuvakaasta midarista. Hauskaa on, että väylän lyhyydestä huolimatta koria ei tiiltä näy ja sinne pääsykin vaatii todella tiukan hysselinjan ja skipin tai vaihtoehtoisesti laajemman hyssen veikaten voittoon puiden välistä. Tai nämä vaihtoehdot ovat minun taidoillani havaittavissa - muille voi avautua linjoja enemmänkin :)

Väylän pelaaminen meni melko lailla saman kaavan mukaisesti: hysseä tiukasti leveää väylää pitkin tai yhden puukierron kautta ja pitkä puttiyritys. Jokainen kierros päättyi ihannetulokseen. Skippiä en lumelta saanut enkä näin ollen tiedä, onko sellaista odotettavissa keväämmällä - toivotaan parasta. Jokunen pitkä putti tässä olisi mukava upottaa :)


Väylä #15 Par3 54m (ka 3.1)

Tätä väylää pidin etukäteen varmimpana pirkotusväylänä, mutta tulosten valossa se jäi kuitenkin yli ihannetuloksen. Koska väyläkuvauksen mukaista s-kaarta en osaa oikean käden rystyllä toteuttaa ja fore on pelkkä neppi, jää vaihtoehdoksi heitto lähes suoraan kohti koria ja toive, että kiekko löytää reitin päämääräänsä. Tässä onnistuin heti ensimmäisellä kierroksella ja luulin, että väylän pelikirja on siinä - pirkotettu! Vaan en päässyt yhtä hyvälle puttipaikalle enää kuin yhden kerran ja senkin puttasin alarautaan paikalle lentäneistä pirkko-korpeistakin huolimatta, joten plussalle jäätiin.

Väylällä on selvänä kompastuskivena kiekon joutuminen liian suoraan linjaan liian kauas korilta, jolloin sen ja korin välissä on melkoinen koivuvankila. Tuon vankilan lävitse heitin milloin upsia, milloin hysseä, milloin taas antsaa ja lopputulos oli joko parin pelastus taikka bogi. Pitänee harkita tähän hiukan isommalla feidillä olevaa kiekkoa, jolloin riski joutua koivikkoon olisi pienempi. Suoralla kiekolla liian ahtaalta heitettäessä saattaa olla riskinä joutua jopa vasemman puolen metsikköön ja silloin on bogi jo lähes varmasti kirjoitettavissa tuloskorttiin.


Väylä #16 Par3 66m (ka 3.1)

Tässä näen ainoana oikeana linjana pitkähkön suoran heiton maltillisella feidillä, jolloin kiekko päätyy korin luo hiukan ylärinteeseen. Hollella oli aivan loistava vasurin s-linja, joka päätyi aina vain useammin korin luo, mutta tuo vaatisi jälleen minulta foretuksen osaamista. Siispä linjoja etsimään.
Alkuun päädyin parikin kertaa metrin tarkkuudella samaan paikkaan, puukasan eteen kuusen juurelle. Heittoni jäi lyhyeksi, mutta kiekolle oli hyvin tilaa. Täältä oli hankala päästä korille muutoin kuin forenepillä ja sekin haastavasta asennosta jalka pitkälle kuusen alle venytettynä. Vielä kun akrobaattisen lähestymisen jälkeen haaraputtasi neljästä metristä alarautaan, oli huumori vähissä. Tai itse asiassa siitä se huumori vasta aukesikin - lajin eniten yhdistävä tekijä kun tuntuu tuo alarautaputti kuitenkin olevan :)

Lopuksi parin grippariavauksen jälkeen löysin linjan, jolla korille pääsee ja kun vielä putinkin sai oiottua salonkikelpoiseksi niin pirkotus oli tosiasia. Taisi olla ensimmäinen kerta tällä väylällä. Sain toistettua avaukseni vielä kerran lähes identtisenä, mutta en puttia... tällä mennään.

Väylä #17 Par3 55m (ka 3.5)

Ennakkoon arvioiden haastavin väylä, sillä ainoa mahdollisuus korille kulkee 20m päässä avautuvasta 2,4m leveästä aukosta, joka jatkuu puupillinä jonkin matkaa ennen avautumistaan loivasti oikealle. Olen tässä saanut avaukseni korille kisan harjoitusheitolla, mutta nopeasti tässä treenikierroksien kertyessä huomasimme, että tässä parasta on pelata paria - bogitikkaa uhmaten.

Mitä rauhallisemmin tuohon kiekkoni päästin, sen varmemmin pääsin pillistä läpi. Tai no - kontrolliheitolla, jos sellainen vaan hihasta löytyy. Ehkä kovempikin nykäisy alivakaalla midarilla toimisi, jos taas löytäisi sen oikean tähtäyspisteen eikä kalauttaisi kerta toisensa jälkeen siihen kaikkein kärsineimpään koivuun. No, tuli treenattua erilaisia pelastaumisheittoja ja tutustuttua vaihtoehtoisiin reitteihin korille - eikös sekin ole arvokasta tietoa :)

Kaiken kaikkiaan erittäin hyödyllinen ja hauskakin treeni! Tuttuja Viikkareita näkyi kiertämässä rataa kahteenkin kertaan ja siivoilevan tiiltä lunta ja jäätä pois. Hieno homma - arvostan! Käteen jäi hyvä fiilis sekä onnistumisista että niistä epäonnistumisista, joista sai uutta oppia. Kyllä tämä taidetaan mahdollisuuksien puitteissa ottaa vielä uusiksi kerran ennen kisaa - sen jälkeen näitä väyliä lienee kierrettykin ihan riittämiin :) :)

Kiekkojahan tuolla ei montaa tarvitse, mikäli kaikki menee pelikirjan mukaan. Mutta sitten on ne kerrat, kun avaus kalahtaakin puuhun ja jatkopaikka on aivan random - silloin pitää olla oikea kiekko saatavilla tuohonkin tilanteeseen. Hyvin rajoitetulla bägin sisällöllä tuonne kuitenkin lähdetään, mutta evästä taas saa olla normikisaa enemmän mukana. Kyllä siitä hauskaa tulee!

 

Hauskoja rituaalinomaisia kuvioita puiden rungoissa... taidettiin mekin muutama taideteos jälkeemme jättää väylälle #14

 

Tämän lähemmäs en päässyt pirkkoputille, mutta se riitti väylältä #16

 

Ah tuo ihana väylä #17 ja onnistunut avaus

 

Nyt oli par syntymässä: forenepillä pelastettu puuhun kalahtanut avaus ja tästä putti sisään... vai upposiko se sittenkään?

 

Kierros takana, korppien kaverit poistumassa