Team DGStore Qualifier Finaali

Touko-kesäkuun vaihteessa vietettiin rankkaa, mutta antoisaa fribaviikonloppua Partaharjulla ja sen viimeisteli sunnuntain karsintakilpailu, Team DGStore Qualifier. Kisan toinen kierros oli osaltani erittäin väsynyttä peliä, mutta paikka finaaliin tuli ansaittua ja täällä oltiin! Jossain välissä kesää päätin, että jos en opi heittämään, en kisaamaan lähde, sillä Keinukallio on tunnettu haastavana ratana. Kerran olen siellä käynyt, parikisaa heittämässä, eli melko kevyillä pohjilla mentiin.

Ekalle kierrokselle sain parikin tuttua Savon suunnalta ja siitä saatiin rento meininki heti alkuun. Avaukseni aloitusväylältä 5 lähti hiukan eri välistä kuin tarkoitin, mutta avoimelle paikalle päätyi ja jatkoheitto par-putille. Korotettu koriko vai jännitys teki sen, että ensimmäinen putti ei uponnut ja bogi korttiin. Kisa aloitettu, tästä se taas lähti. Jatkokierroksilla sain tästä parin ja bogin, perussettiä.

Kutosväylällä par on melko helpostikin saavutettavissa kunhan ei aloita ahneesti. Seiskalla ei puiden kanssa mennyt ihan putkeen, vaikka avauksen sainkin ihan kivasti etenemään. Tämä vaativa par3 meni tuplabogiksi eli bogin keskiarvolla jatkettiin eteenpäin. Kakkoskierroksella onnistuin heittelemään puihin ja alarautoihin jopa triplan arvoisesti ja viimeisellä kierroksella palasin tuplakantaan. Haastava väylä minulle.

Sitten yllättävänkin hankalaksi muodostunut väylä 8, jota en ennakolta muistanut ollenkaan ja siinä tötöilin ykköskierroksella käsittämättömän kahdeksikon verran. Onhan siinä pitkää loivaa ylämäkeä ja jyrkkää alamäkeä korille, eli ei mikään läpihuutoväylä, mutta silti hiukan turhan epävarmaa heittämistä. Siitäkö sisuuntuneena heitin sitten seuraavan par4-väylän ihannetulokseen, vaikkei sekään ihan pakkopar ole. Kiva onnistuminen tähän väliin nollasi tuon huonon väylän saman tien. Väylän 8 tulosta parantelin asteittain ja toisella kierroksella siitä enää tupla, kun kolmannella kerralla meni jo bogin arvoisesti! Nämä onnistumiset, väylän vaikeuksien selättämiset ovat niitä juhlavia hetkiä ja nostavat tunnelmaa sekä itseluottamusta seuraavillakin väylillä.

Kymppiväylällä mennään alakautta ylämäkeen ja tässä tuli taas puiden kanssa kopinaa sen verran, että tuplabogiin se päätyi. Ylämäet eivät ole parasta osaamistani etenkään yhdistettynä puihin. M4 oli tähän hyvä avauskiekko, se säilyi pelikirjassani ehdottomasti toisillekin kierroksille kuten lähes jokaisella metsäväylällä. Luottokiekko. Tärkeä asia luottamuksen kannalta on, että tunnen kiekon ja tiedän miten sitä tulee heittää. Siitä saan myös rauhan tiillä, kun tunnen olevani siellä kuin tutun luottoystävän kanssa. Sain tämänkin väylän puristettua kahdella seuraavalla kierroksella bogiin, hienoa edistystä.

Mukava hiukan rennompi väli pelissä koostuu väylistä 11 ja 12, joilta sain helpohkot parit kahdella ensimmäisellä kierroksella. Nämä ovat melko varmoja par-väyliä kun vain pelaa ne par-tulokseen eikä yritä liikaa. Toimii. Kolmannella kierroksella sain pahimman griparin mitä aikoihin ja siinä avaukseni päätyi lähes 12-väylän tiille ja sieltä oli mahdollista pelata vain bogiin. Samalla kierroksella bogilinjani jatkui väylällä 12 alarautaputin avustamana ja alkoi jo hiukan tuntua ärsytyksenä takaraivossa. Saattoi siinä jokunen manauskin päästä huuliltani, putti kun ei toimi, ei mikään toimi. Siltä se alkaa tuntumaan.

Yksi suosikkiväylistäni on 13, joka on 218m pituinen ja melko leveä, alkuun tasainen ja loppuosaltaan alamäkeen siivutettava väylä. Mahtavaa kun saa välillä heittää draiveria niin paljon kuin lähtee. Tai ainakin melkein. Turhan monella radalla nämä väylät on vähän pilattu sillä, että tii on piilotettu kahden puun taakse ja avauksessa joutuu jännittämään ja himmaamaan. Sopii varmaan varmemmille pelaajille ja erottelee tietenkin jyvät akanoista paremmin, mutta hyvä näin tällä kertaa. Pelasin väylän joka kierroksella kohtuullisesti, mutta vaikka viimeisellä kierroksella avaukseni oli kovasta vastatuulesta johtuen 15-20m lyhempi, sain siinä koko kisan parhaan heiton: olin vasta kolmosheitolla turvallisesti hiukan mandon ohitse ja siinä laitoin taivaalle uuden 140-grammaisen Diamondini loivassa antsassa. Meidän naisten sekä kaikkien caddyjen silmät pyöristyivät hämmästyksestä kun kiekko teki sellaisen 80m hienon S-kaaren taivaalla ja laskeutui aivan korin alle! Voiko tällaisen heiton jälkeen murjottaa yhtä tai kahtakaan alarautaputtia? Olin yhtä hymyä.

Väylälle 14 sain kahdella ensimmäisellä kierroksella hyvän avauksen, kolmannella River lähti hiukan liian hyssessä ja jäi tien väärälle puolelle. Sain siitä kakkosheitolla puuosuman, mutta kolmas oli korilla ja siitä bogi. Kakkoskierroksella tässä tuli huono putti ja siltä ainoa tuplabogi, muuten selkeä bogiväylä minulle. Väylä 15 oli kahdella ensimmäisellä kierroksella pitkällä birdieputilla, mutta nostopariksi kääntyi. Luottavaisena lähdin siis myös kolmoskierroksella M4:sta heittämään, mutta tuli liian matala avaus ja kiekko tussahti puun juureen väylän puolivälin jälkeen. Siitä oli antsalinja korille, mutta tein alkeellisen varovaisuusvirheen ja heitin liian hennosti, jolloin kiekko feidasi ennen koria vasempaan. Bogilinja siis jatkui edelleen.

Väylä 16 on jälleen yksi niistä, joilla saa heittää tarkasti ja yrittää pysytellä väylällä. Ykköskierroksella sain siinä parhaan alun ja olin sweetspotissa kahdella heitolla. Kahdella seuraavalla kierroksella jäin alemmas rinteeseen, mutta olin hiekalla eli ihan väylällä. Tarkkaa, mutta varovasta peliä. Ykköskiessin par tyssäsi liian vahvaan antsaan kolmosheitossa ja olin korin sijasta puun alla enkä voinut kuin tyytyä bogiin. Kakkosella taas kiekko otti korin alapuolelta sellaisen rollin alleen, että rollasi taaemmas kuin mistä olin korille heittämässä ja siinä oli tupla tosiasia. Onneksi viimeisellä kierroksella pystyin tässäkin pitämään bogilinjani jo yhdeksättä väylää ja peli säilyi tasaisena, vaikkakin tuloslistalla tylsänä.

Väylällä 17 saa liidättää alamäkeen ja heitin siinä lähes täysipainoista VIP Manalaani antsassa. Rohkea heitto, joka ykköskierroksella kaarsi voimakkasti alas oikealle, ja sukelsi sieltä puiden välistä yllättävänkin hyvälle jatkopaikalle. Tällöin pelasin sen pariin, mikä yllätti vahvasti, sillä pidin etukäteen tuota haastavana väylänä ja pelikirjassani oli tässä bogi. Toisilla kierroksilla en onnistunut yhtä hyvin, en uskaltanut laittaa riittävästi antsaa avaukseen ja olin hiukan liikaa vasemmalla, mikä aiheutti yhden neppiforeheiton tarpeen. Nämä molemmat tuplabogiin, ei mennyt lähestymisheitotkaan korille niin kuin olisi pitänyt.

Väylä 18 meni joka kierroksella eri tavalla ja tulos oli sen mukainen. Ensimmäisellä avaus oli lyhyt ja varovainen M4 Light ja siltä par. Väärä kiekko. Toisella avaus tussahti korin alle ja helppo birdie, nyt kiekkona vakaampi M4. Kolmannella kierroksella M4 taas liiti liikaa vasempaan ja laskeutui ojan päällä olevalle sillalle, eli tulokseen piti lisätä yksi OB. Liian hiljainen heitto. Tässä heitin caddieni Hollen kehotuksesta hienon lähestymisen upsilla aivan korin alle, hankalaan paikkaan, jossa on aina rollauksen vaara jos kiekko nousee ollenkaan pystyyn. Hieno korjaus, loistava neuvo!

Sitten väylälle 1, joka luvalla sanoen on kyllä aivan liian ratkaiseva ainakin naisten peleissä. Naisilla tähän tuli lukemia välillä 4-12, mikä osaltaan jo kertoo väylän luonteen. Itse asiassa miesten skaala oli 2-12 eli vieläkin suurempi. Lyhyesti sanottuna tämä on kysymysmerkin muotoinen OB-helvetti, jossa on mahdollista heittää jokainen heitto OB:lle, vaikkei heitto suuremmin epäonnistuisikaan. Avasin joka kerralla eri kiekolla ja aina OB:lle joko heti alkuun tai sitten heiton loppuvaiheessa. Ykköskierroksella heitin jotenkin onnekkaammin tai taidokkaammin, sillä tuo jäi ainoaksi ja pääsin kolmella heitolla ojan ylitse aivan IB-alueen korin puoleiselle rajalle, josta heitin hiukan pitkäksi korista oikealle ja tästä korin alle ja sisään. Tuloksena 7, johon en tajunnut oikein olla edes tyytyväinen. Seuraavilla tulos oli 12 ja 10, joissa mukana 4 ja 3 OB-osumaa. Kakkoskierroksella meinasi usko loppua kun en saanut kiekkoani tuohon ylämäkeen heitettyä korisaarekkeeseen saakka samoilta huudeilta, mistä ykköskierroksella. Siinä on vaan onnistuttava niin täydellisesti näillä heittopituuksilla ja taisi käsi olla jo sen verran väsynyt toisen kierroksen lopulla, ettei irronnut täyttä vetoa. Seiftailemalla ympäri siitäkin selvittiin, nöyrästi vain ja lopulta aivan liian kova veto korin takana olevaan metsään kun en enää halunnut yhtään liian lyhyttä heittoa. Sieltä oli onneksi kapea, mutta riittävä upsilinja ja sain kuin sainkin kiekon pystyasennossa puiden ohi ja heti aukealle päästyään se kellahti katolleen ja skippasi korin viereen. Yksi loistoheittokin tähän väylälle!

Kakkosväylästä tykkään, vaikka se onkin haastava tiukan alun takia. Sain vasta kolmannella kierroksella M4:n liitämään kokonaan avoimella alueelle ja tässä olikin hyvät mahdollisuudet jopa par-tulokseen. Kahden upean heiton jatkoksi en saanut tässä kiekkoani kuitenkaan korille vaan oikean laidan OB-ojaan ja näin loistava lupaus kaatui tuplabogiin. Jännä ilmiö tulee näillä vaikeilla kentillä, että peruslähestymiset alkavat jännittää. Kai niihin latautuu liikaa odotusta kun on ensin selvittänyt hankalat vaiheet ja enää olisi viimeinen silaus - kiekko korin alle ja sisään. Peruslähäri. Perusheitto. Sitten pään sisäinen paine kiristää heittokättä niin, ettei lähestyminen onnistu eikä enää puttikaan. Kiekkokaan ei tunnu omalta käteen. Paremmin pelaan, jos hankaluudet ovat väylän alkupäässä ja silloin saatan saada pelastavan lähestymisheiton aikaan, kuten nyt kierroksella 2, jolloin pelasin väylän bogiin. Pään sisäistä peliä kehittämään, ehdottomasti.

Kolmosväyläkään ei vielä tuo helpotusta, sillä se on kapea, pitkä ja vasta korin luona levenee tarjoten lähestymiselle enemmän tilaa. Avasin sen aina M4:lla muuten paitsi viimeisellä kierroksella tuulen takia Riverillä. Tässä en saalistanut yhtään OB-sakkoa, vaan pelasin väylän tasaisen, mutta hiukan liiankin varovasti tuplabogiin jokaisella kierroksella. Aineksia oli bogiin, mutta aina olin pitkällä putilla enkä saanut niitä tänään nappiin toimimaan. Tältä väylältä jäi nälkää tuleviin kierroksiin, tuleviin kisoihin.

Nelosväylästä sain niskalenkin vasta viimeisellä kierroksella, jos bogia sellaisena voidaan pitää. Siinä sain kokea sen ilon, kun avaus rollaa kalliolta alas tai kakkosheitto kolahtaa kolmanteen väylällä olevaan mäntyyn. Kahdella ensimmäisellä kierroksella olin vasemman puolen koivikossa ja vasta viimeisellä valitsin lähestymisreitiksi hyssepuolen, ja sieltä pääsinkin heittämään suoraan korille. Aina ne ilahduttaa, kun pääsee parantamaan jollain väylällä tulostaan edellisistä! 

Harmi, että viimeisellä kierroksella pilasin helpoimmat, ns. varmat par-väylät bogeiksi tai jopa tuplabogiksi kuten väylän 6. Lyhyt väylä, jossa par on kohtuu helposti saatavissa. M4 oli ihan jees avauksessa ja siitä lyhyt lähestyminen korin alle, mutta jostain kumman syystä (=apinoin idean muilta) kolmannella kierroksella heitin hysselinjaa ja koska se ei ole minulle vielä niitä tarkimpia, kolahti avaus puuhun, lähestyminen meni pitkäksi ja puttikin ylärautaan. Kaikki katastrofin ainekset samassa. Onneksi osaan jo nykyään nollata tulokset mielestäni seuraavalla väylällä ja peli jatkui uusin kujein ja virhein. 

Tulokseni Skoorin -muodossa, mukana loistavat analyysit ja vaikeuskertoimet väylittäin. Näkyy, että ykkösväylä on se pahin ja 18 helpoin. Viimeisellä kierroksella bogi todellakin oli par, siitä kertonee yhdeksän väylän bogiputki! Vaikeat ja helpot väylät samaan putkeen.

Ensimmäinen kierros takana sekaporukoissa

Tuloksia, tuloksia...

Kakkoskierros ohi ja samalla ensimmäinen kisapäivä

Peltotrilogia takana

Nelosväylällä caddiet ja pelaajat helteessä

Juuri hetkeä ennen sitä suurta griparia...

Vielä tulosten laskenta

Naisten kärki ja hännänhuippu samassa :)

Kisan voittajakolmikko - upeita heittoja, hienoa peliä, loistavaa heittoseuraa. Voittajan kanssa tosin en päässyt pelaamaan, toivottavasti joissain tulevissa mittelöissä.

Loppusanat: Peli versus pelikirja

Tein pelikirjani tähän kisaan optimistisen maltillisesti. Mietin aina mikä on todennäköisin tulos, mikä taas minun taidoillani varma tulos ja miten siihen päästään. Pyrin parhaimmillaankin vain par-tulokseen, huonoimmillaan tuplabogiin, joten muutamalla väylällä pääsin jopa parempaan tulokseen kuin mitä pelikirjassa lukee. Kaiken kaikkiaan huomaan, että pelikirja oli oikein onnistunut ja ensimmäisellä kierroksella jopa muistin sitä katsella aina ennen avaustani. Ehkä pelini olikin sillä kierroksella kaikkein parasta, keskittyneintä ja tavoitteelisinta muutamaa epäonnistunutta väylää lukuunottamatta. Tästä on hyvä ammentaa seuraaviin kisoihin!

1.     OB 246m – 6: esim. Manala loivassa antsassa 80m + Roc3 ojan eteen + ojan yli + saarekkeeseen varmat heitot! Kahdella ojalle ja siitä kolmella korille. Jos OB, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 7, 12, 10

2.     OB+Mando 209m - 5: M4 flättinä + River mutkaan flättinä riittävän kaukaa kiertäen + hyzerflip suoraan M4/Dragon + korin alle. Jos OB, lisää tulokseen vähintään +1 TULOKSET: 6, 5, 6

3.     OB 187m – 5: M4/Dragon hyzerflip + jatko antsassa + Roc3 korin alle. Jos OB, lisää tulokseen vähintään +1 TULOKSET: 6, 6, 6

4.     128m – 4: M4/Dragon ylämäkeen kalliolle + puiden ohi + korille antsa/hysse valinnaiset reitit. HUOM! Kori kalliorinteessä. Jos puihin, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 6, 6, 5

5.     83m – 3: Diamond loivassa antsassa + korille. HUOM! korotettu kori. Jos puihin, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 4, 3, 4

6.     OB 53m – 3: M4/M4 Light HUOM! tarkka avaus + lähestymisheitto. HUOM! Korotettu kori TULOKSET: 3, 3, 5

7.     113m – 4: M4 metsäpilli + Diamond + kori puiden keskellä TULOKSET: 5, 6, 5

8.     152m – 5: Dragon/M4 suoraan + toinenkin suora heitto + kolmas ohi mandon + korille alamäkeen antsa/hysse. Jos puihin, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 8, 6, 5

9.     130m – 4: M4/Jade suoraan + M4 mutkasta / Roc3 + korille. Jos puihin, lisää tulokseen vähintään +1 TULOKSET: 4, 5, 5

10.   96m – 4: Dragon hyzerflip suoraan ylämäkeen + kahdella korille. Jos puihin, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 5, 4, 4

11.   OB 87m – 3: Jadella kunnon veto suoraan/loiva antsa TULOKSET: 3, 3, 4

12.   OB 77m – 3: M4 metsäpilli, kahdella korille. Jos puihin, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 3, 3, 4

13.   OB 218m – 5: Jadella avaus suoraan + River/Roc3 mandon ohi + korille 2 heitolla. Jos OB, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 7, 6, 5

14.   OB 136m – 4: Jade loivaan antsaan kohti aukkoa + Roc3/M4 kolmas heitto korille. Jos puihin, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 4, 5, 4

15.   OB+Mando 63m – 3: M4 tiukka metsäpilli, kahdella korille. Jos puihin, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 3, 3, 4

16.   136m – 5: avaus keskelle väylää + M4 jatkoheitto mieluummin oikealle + ylämäki, neljäs heitto korille. Jos puihin tai kuoppaan, lisää tulokseen +1 TULOKSET: 5, 6, 5

17.   169m – 5: M4/Dragon hyzerflip aukolle + tarkasti metsässä, neljäs heitto korille. Jos puihin, lisää tulokseen vähintään +1 TULOKSET: 4, 6, 6

18.   OB+Tuplamando 73m – 3: M4 hyzerflip suoraan korille. Jos ohi mandon tai OB, lisää tulokseen vähintään +1 TULOKSET: 3, 2, 4

Ihannetulos = pelikirjan mukainen tulos olisi ollut 74 (+11)

Oma ihannetulos = omat parhaat pelatut väylät yhteensä oli 76 (+13)

Mielestäni pelikirja oli kuin olikin erittäin onnistunut ja ainoastaan neljällä väylällä (1, 3, 4 ja 7) en päässyt kertaakaan pelikirjani mukaiseen tulokseen, mutta kahdella (17 ja 18) taas alitin tuon itselleni asetetun tavoitteen. Ehkä olisin osannut nuo neljä väylää arvioida paremmin, mikäki olisin käynyt kerran radalla heittämässä ja pelikirjaa miettimässä - nyt tein sen puhtaasti muistikuvien ja ratakuvausten perusteella.