Talin ykkönen on tuntunut aina pelottavalta enkä sano, etteikö siinä tulisi hölmöiltyä edelleenkin, mutta kyllähän siihen nyt jo draiveria uskaltaa tarjota. Viime vuoden WGE:ssä pelasin varovasti midarilla ja silti siihen upposi heittoja enemmän kuin olisin toivonut. Nyt luottokiekkoni Opto Air River eteni kauniisti väylällä ja vasta neljännellä heitollani otin liian laajan linjan ja jouduin aivan väylän oikeaan laitaan, niukasti sisäpuolelle kuitenkin. Tästä oli ainoastaan kämmenheitolle linjaa ja sain kuin sainkin samaisella Riverilläni näpsäkän 30m lähestymisen korin alle ja bogin korttiin. Kiva aloitus, kiva oli nähdä myös foren toimivan.
Ykkösosalla tuli siten ne löysemmät pelailut seuraaville väylille ja bogijunassa oli tasaista matkustaa. Vasta väylälle #5 sain loistavan avauksen ja pääsi pitkälle putille ja lopulta nostopar korttiin. Bogijunan kyytiin tuli sitten taas istahdettua ja löysäiltyä jopa lyhyt väylä #9 bogitulokseen kun aloin varoa avauksen menoa pitkäksi. Parempi pitkä avaus kuin lyhyt - tämä lausahdus pelikirjaan. Koska tuloksesta ei ollut enää millään tasolla väliä, päätin testata kevyeen vastatuuleen väylällä #11 uutta Opto Jadeani pikkuhyssessä. En tiedä jäikö hysse pois vai oliko tuuli liikaa kevyelle kiekolleni, mutta ei se enää palannut kun oli OB:n makuun päässyt ja samalla alkoi tuulikin näyttää voimistuvaa ilmettä. Tähän siis pelikirjaan todellakin seiftiavaus painavammalla ja vakaammalla lätyllä, tuuli ei tunnu välttämättä tiille. Tai lähinnä sama pelikirja kaikille avoimille väylille, joissa on vastatuulta - ei mitään uutta ja mullistavaa siis.
Viimeiselle osuudelle emme päässetkään pelaamaan, sillä väylällä #12 oli ruohonleikkuu käynnissä. Siispä mäen päälle ja tähän sainkin pisimmän avaukseni koskaan tällä väylällä, luotto-Riverilläni. Silti par jäi saavuttamatta, sillä oikealta puhaltava tuuli vei hysselähestymiseni kauas korista vasempaan ja sieltä olikin sitten pelattava korin alle, suoraan kohti puhaltavaan tuuleen.
Väylällä #14 sain napakan avauksen keskelle väylää, mutta kakkosheittoni karahti koivun oksaan ja lähestymiseni meni pitkäksi. Pahalta siis näytti. Päätin putata nose-down tuulta vastaan vahvalla spinnillä ja tällä kertaa se meni nappiin! Bogikin on joskus ilon aihe ja pieni voitto :) Ylämäkiväylälle sain ihan jees avauksen ja vielä paremman lähestymisen, mutta väylälle #16 valitsi liian vakaan kiekon ja pelikirjaan tuli astetta alivakaampi versio, kevyempi Prodigy M4 Light. Ellei sitten tuule aivan toisesta suunnasta kisapäivänä...
Päivän mielenkiintoisin väylä on #17, joka on minulle aina "se vanha 18", sillä minulla on takapihallani edellinen väylän #18 kori :) Viha-rakkaus suhde väylään. Juttelin etukäteen, etten ole tähän pystynyt paria pelaamaan, sillä heitot eivät vaan riitä, joten bogi on tässä par. Avaus Opto Air Riverillä loivaan antsaan ja kivasti siihen tuli mittaa ja sijainti keskellä väylää. Kakkosheittoon sama kiekko ja napsahtaen se lähti kädestä, rennolla vedolla, hysseflipillä. Yllättäen kiekko jatkoikin matkaansa paljon odotettua pidemmälle ja totesin, että nyt jos koskaan on se päivä, jolloin yritän päästä kolmosheitolla saarekkeeseen. Tähän tarvitsin hiukan vakaampaa kiekkoa, eli vastaus oli Opto River, jolla on painoa yli 170g. Hiukan aiottua korkeampana kiekko lähti, mutta kulma oli juuri oikeanlainen ja korin taakse, viiteen metriin, päätyi kiekkoni. High-fivet lähti jo tässä vaiheessa, sillä par oli enemmän kuin lähellä. Wau! Se, mihin ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia tällä 205m väylällä :) Hiukan jännitti putti, mutta meni sentään heikosti ketjuihin kilahtaen sisälle...
Vielä fiilisten ollessa aivan katossa sain viimeisen väylän pelattua pariin vastatuulestakin huolimatta. Tässä on muistaakseni ollu aina vastatuuli, kun olen väylää pelannut... Kierros päättyi niin upeissa tuntemuksissa, että alkuväylien bogijunakin unohtui ja tämän layoutin enkka siitä napsahti. Tulos oli ihan kohtuullinen +15 ja vaikka nyt tuntuukin, että tarkemmalla pelillä on lauantain Helsinki Openissa mahdollisuus parempaan, uskon tuon olevan realistisesti ajateltuna ihan odotettavissa oleva pelitulos. Hyvä, jos menee paremmin ja vähintäänkin lievä pettymys jos menee huonommin. Tuulet, sateet ym olosuhteet tuovat tietenkin oman lisänsä keitokseen, mutta näillä aineksilla se syntyy ja toivon mukaan maistuu. Kyllä se maistuu. Ehdoton ehkä.
Väylä #13 avautuu upeasti huipulta kummallekin puolelle - kumman sinä valitset?
Väylän #16 avauspaikka on myrskyn myötä muuttunut aivan erilaiseksi kuin ratasuunnittelija sen tarkoitti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti