Bogi on par - Bogey is par: Monkeys in Mijas vol 2

Päätös lähteä syntyi jo tammikuussa, jolloin tilasimme liput ja majoituspaikkamme varmistui. Passit ehdimme hankkimaan hyvissä ajoin keväällä ja joskus kesän vaihtuessa syksyksi aloimme pikkuhiljaa ymmärtää, että kohta matkaan ollaan ihan oikeasti lähdössä eikä se enää olekaan vain kaukainen haave. Ensilumet ja pakkanen sekä talviaikaan siirtymisen aiheuttama pimeys alkoivat todella kammeta meitä Espanjan konetta kohti ja sitten se oli: lähtöpäivä.

Lentomme oli määrä olla perillä Malagassa 23:45 paikallista aikaa, mutta koska lähtömme myöhästyi lähes tunnilla, tiesimme, ettei yöunesta tulisi kovinkaan pitkä. Perillä Malagassa kuljettajamme sanoi, ettei mikään paikka ole enää auki kun nälkäisinä kyselimme missä voisimme syödä - taisi olla hänelläkin kiire pääsät omaan sänkyynsä nukkumaan matkalaisten kuskailun sijaan. Kuola valuen katselimme ohi vilahtavia paikkoja ja kyllä niissä vai näkyi ihmisiä olevan ja valotkin päällä... tyytyminen oli Bimbo-merkkiseen paahtoleipään kämpillä ja pikainen sänkyjen petaaminen ennen rojahdusta petiin.

Aamulla oli onneksi hiukan aikaa hakea aamupalaa läheiseltä kaupalta ja koska pelikamppeet oli valmiiksi pakattuna jo kotimaassa, ensimmäinen autokunta lähti ajallaan matkaan. Sää ei ollut ihan sitä, mitä toivoimme, sillä yöllä ukkonen jyrähteli ja vielä aamullakin sade piiskasi auton tuulilasia. Shortseissa ja T-paidassa silti lähdimme matkaan, ohut sadetakki mukana. Tulee mitä tulee - ainakin oli lämmintä. Ja kyllähän se aurinko kurkistelikin heti kun pääsin aloittamaan pelikierrokseni klo 11:30 ja pian se jo lämmittikin niin, että lippistä sai ottaa pois päästä kun hiki puski päänahkaan.

Ykkösväylällä oli pitkällä pöröputilla ja nappasin siltä parin. Väylällä #2 oli hiukan ongelmia kun avauskiekkoni katosi syvään uomaan, jossa sen kyllä näimme, mutta emme ehtineet alkaa sitä hakemaan ja pieni epävarmuus hiipi mieleen: näinköhän tulisin pärjäämään kun mukanani oli enää neljä draiveria... samaisen väylän pelasti kuitenkin yli kympistä sisään suoritettu par-putti ja itseluottamus hiukan palasi. Sitä ei horjuttanut edes väylälle #3 pelattu tuplabogi sillä jännä vuorenharjanteella aijaitseva #4 meni jälleen ihannetulokseen.

Loppuväylät etuysistä menivät nostobogilinjalle enkä saanut millään itseäni kammettua bogijunasta ulos. Olin lähes aina hyvällä putilla, kymppiringissä, mutta aina en saanut edes koriosumaa tai sitten kiekko kilautti sivuketjuja pudotessaan korin taakse. Putti oli aivan kateissa ja se söi itseluottamusta taas urakalla. Onneksi porukka ryhmässäni oli aivan loistavaa, kannustavaa ja hyväntuulista, enkä menettänyt peli-iloani vaikkei tulos ollut sitä mitä odotin. Etupuolikas (front 9) meni tulokseen +7 mikä aiheutti pientä huolestumista, sillä plan A oli pelata koko rata alle +10 ja vasta plan B alle +15. Nyt oltiin vahvasti jo menemässä sille huonommalle puolelle.

Takaysin aloitti oikeakätiselle rystypelaajalle hankalahko lyhyt par4 -väylä, jossa en onnistunut pääsemään riittävän lähelle par-putille ja näin jälleen nostobogi. Onneksi seuraava lyhyt par3 meni nappiin, sain parhaan avauksen ryhmässäni ja nappasin birdien! Itseluottamus nousi hiukan ja päätin skarpata peliä. Seuraavalla triplamandoksi muutetulle väylälle #12 pelasin parin ja sama jatkui aina väylälle #16 saakka, missä pelikirjani ei toiminut. Väylän mittasuhteet oli vaikeaa hahmottaa ja yritin siinä sellaista, mikä olisi vaatinut varman yli 80m avauksen. Sain kuitenkin korjattua virheeni ja pelattua tuon bogiin eli nyt oli takaysillä tullut ainoastaan +1 lisää tulokseen ja tuon pidin myös kahdella viimeisellä väylällä. Mahtavaa - tulokseni +8 (69) toi minulle FA2-luokan johtopaikan yhden heiton erolla ja yli 800 pisteen alustavat ratingit! Mikä kisastartti!

Pelikierroksen jälkeen oli upeaa nautiskella virvokkeita DiscGolfPark Mijaksen kahvion terassilla auringon lämmittäessä ja mukavien tyyppien ympäröimänä. Jälkipelit jatkuivat pitkään kunnes kaikki palasivat kierrokseltaan. Hienoa oli tavata taas Florence Ranskasta, jonka kanssa pelasimme Westside Discs Tyyni 2017 -kisassa yhden kierroksen keväällä ja vaihtaa kuulumisia. Oi mikä loistava lomaolo ja kesäinen ilma olikaan! Kun porukkamme alkoi olla kasassa, ajoimme rantaan Sami's Beach Bariin syömään hampurilaiset ja ranskalaiset siihen päälle ja valinta oli kyllä loistava sekin! Ensimmäinen pelipäivä oli takana, mikä upea viikko tästä tulisikaan!